Monday 11 July 2022

I POLITICS SIA MAW, AHIH KEILEH EI A HEEKTUTE SIA HIZAW?

 

Politics kichi amah a sia hilou hi. A zangtu mihingte'n i zat diklouh chiang un a sia hi pan hi. Politics kichi i nidanglai khosakna uah a na om a, tulai in leng a om hi. Politics kichi mihingte khosakna a kivaihawmdan chi in houchik in gen theih hi. Nidanglai in tangvalte haam ah a na giakkhawm ua haam ah heutu a na nei ua, vaihawmna ah heutupa’ chihdan leh vaihawmdan a na zui mai uhi.

 

Theocracy, autocracy, democracy, socialist, addg. leng politics chi tuamtuam ahi. Ei gam a, eimite adia politics a setuambiik a hikei a; ei, politics heektute (driver) in i suksiak vek ahi, i pom utleh utlouh thutuam. Tua i PTC sung buaina bang leng a buai diing himhim leh a buai dia sehkholh kihiloupi maw. I PTC politics heekdan leh paidan ei PTC sung a heutute leh mipite veekdan zil a pai kihimai hi.

 

PTC (nidang a PNC) kichi 1949 kum a phuhkhiak ahi a, tu chiang in kum 70 bang a upa hita hi. Tu term a vaipote'n kivaipuakna diing a kibawl DAAN a zat uh term masa ate'n leng huai mah zang hi uhi. Amasalam a term vaipote'n kalsuanpih thei ahihlai ua bangziak a tutung ate'n kalsuanpih theilou i hi dia? Mipite mohna ahi diam, ahih keileh heutute mohna? Ahih keileh i vek ua kimohkhawm vek hizaw?

 

PTC GHQ sung a hong buaina i ngaihtuah chiang in poi mahmah hi. Kivaihawmna diing daan-le-dun i neihlouh ziak ua buai i hikei ua, huai kivaihawm diingdan a gelhthoh ngiatngiat a heutu masalamte'n hon nawtsiat uh e'n zang theilou, deihkaih leh ei deihdan toh kituak dia i hilhchet ziak uh ahi.

 

Indian Consitution i utdantawk un genchet sawm kheukhou mawk lehang India kivaihawmna leng buailou tuanloukha diing hi. Hilehle India a solkar vaihawmtute'n (Politician-te) deihkaih sawm le uh leng Supreme Court in a na nang thei hi. Eite’n leng a humbittu diing (guardian) i neih uh poimoh; a hun in hon pokhia hita lou hiam?

 

Ei PTC sung ahihleh PTC GHQ heutute chihdan in pai a, PTC Court bang leng PTC GHQ thunuai a om ahihman in PTC GHQ a Executive member-te'n amau deihdan tek a a hon genchet chiang ua buai ahi. I buaina uh zaw a constitution diklou hiam, a gam leitang diklou hiam, i van neihte diklou hilou in 'I LUNGSIMPUT UH A DIKLOUH ZIAK AHI.'

 

'LUNGSIMPUT DIKLOU' zaw midang kuamah in a bawldik theikei hi. Lucifer/Satan lungput diklou Pathian in leng a bawldik theikei hi. Judas Iskariot lungsimput diklou Jesu Khrist in leng a bawldik theikei hi. Pharo lungput diklou Mosi leh Pathian in leng a bawldik theikei hi.

 

Mi'n amau deihtelna zang a lungput diklou a put uhleh kuata'n a bawldik thei mahmah dia? Judas Iskariot a awklup top mai bang in i nam adia goumanpha a na hi, PTC kivaihawmna ah lungput dikloupu mite a omlouh chiang ua i buainate uh veng pan diing hita maithei hi.

 

Power hungry kichi zaw maw.. Paracetamol neek a, Penicillin kikap hiam, santen damdawi leh huutlou khawng neek a dam diing hi mawklou hi. Thaunilhna tang saptuam heutute’n namsung heutute adia a minte uh lou hial a a thuumsak nung ua kiniamkhiak theihna khat a hon neih theih tuankei uhleh bel gen diing vaangkuan hitamai hi.

 

~ Sumthanlian Suantak | Nisim: 2020 kum Taangsihkha 10 ni (10th July 2020)

No comments:

Post a Comment